Migreeni ja tuki- ja liikuntaelimistö elävät rinnakkaiseloa niin hyvässä kuin pahassa. Jos sinulla on migreenitaipumus ja migreenikohtauksia tulee 3-4 kappaletta kuukaudessa tai enemmän, riski saada myös jännityspäänsärky ja muita tuki- ja liikuntaelin alueilla olevia vaivoja kiusaksi. Miksi ihmeessä näin on, migreenihän on neurologinen ja aivoperäinen vaiva? Vastaus itse asiassa piilee juuri tuossa lauseessa. Aivot ovat meidän kehon tärkeä komentokeskus. Joka kerta kun saat migreenikohtauksen, olipa se auraton ja aurallinen kohtaus, rasittuu myös tuki- ja liikuntaelimistö samalla. Hermosto on kehomme viestintäkanava ja hermosto kattaa koko kehon. Migreenikohtauksessa on hyvin normaalista poikkeavaa toimintaa aivojen puolella. Kipuavälittävät hermoradat ovat käytännössä tulehdustilassa ja viestiliikenne on sekaisin. Tämä selittää mm. sen miksi lihaksiston puolelle tulee migreeniä sairastavan iästä riippumatta jännitystiloja (tensio) ja monilla vähintäänkin jonkin asteista pahoinvointia. Osa kärsii hyvinkin voimakkaasta oksennusrefleksistä ja osa ripuloinnista. Kaikkia kolmea häiriötä voi ilmetä samalla ihmisellä. Kerron esimerkin. Ennen juhannusta saapui vastaanotolleni kahdeksan vuotias lapsi migreenin vuoksi. Alhaisesta iästä huolimatta kyseisellä lapsella oli varsin selkeitä ongelmia myös tuki- ja liikuntaelimistön puolella. Kuten suurella osalla aikuisista migreeniä sairastavista, myös tämän lapsen kohdalla pään nyökkääjälihas (m.sternocleidomastoideus), niskan alue kokonaisuudessaan ja lavankohottajalihas (m.levator scapulae) olivat kaikkein eniten jännitystilassa aiheuttaen näiden lihasten alueella kulkeville hermoille provokaatiota. Kun jokin hermo joutuu lihasjännityksen aiheuttamana provokaation kohteeksi, kyseisen hermon hermotus on häiriintynyt. Pahimmillaan hermon toiminta on pahasti häiriintynyt. Riippuen hermosta ja alueesta voi ilmetä seuraavanlaisia oireita, kivun lisäksi tai oheen, tunnottomuutta, pahoinvointia, käsiä tai jalkoja hermottavien hermojen toiminnan pahasti häiriintyessä voi raajan toimintakyky olla pahastikin häiriintynyt.

Jos sinulla on migreenitaipumus ja tilanne on päässyt etenemään siihen pisteeseen, että migreenikohtauksia on hyvin säännöllisesti, etkä saa ongelmaan apua, alkavat migreenikohtaukset aiheuttamaan yhä enemmän ns. oheisongelmia (kuten yllä olen kuvannut), provosoivat nämä oheisongelmat myös migreenikohtauksia tulemaan herkemmin ja useammin. Mitä pahemmaksi tilanne pääsee, sitä herkemmin keho reagoi taas uusilla migreenikohtauksilla ja muilla oireilla.

Mikä eteen?

Jos migreeni on kiusana kannattaa ehdottomasti panostaa myös tuki- ja liikuntaelimistön huoltamiseen omaehtoisella huololla, tarvittaessa ammattilaisen apua käyttäen sen lisäksi, että hankkii apua itse migreeniin. Kuten kehon hoitaminen ja terveyden hoitaminen ylipäätänsäkin, on se parhaimmillaan, kun tehdään säännöllisesti hyvää oloa ja terveyttä edistäviä asioita ympäri vuoden. Migreenistä kärsivän on myös erittäin tärkeää opetella migreenin itsehoitoa. Tehokas itsehoito on kultaakin arvokkaampi apuväline, joka käsittää joukon erilaisia “työkaluja” joilla voidaan hoitaa sekä akuuttia migreeniä, hoitaa kehon toimintoja normaaliksi, ylläpitää ja vahvistaa niitä. Tarvittaessa migreeniä ymmärtävä hoitoalan ammattilainen voi olla avuksi itsehoiodon ohjelmoinnin suhteen.

0 0 vote
Article Rating
0
Would love your thoughts, please comment.x
()
x
Attention! Our website has moved to migreeniklinikka.fi.
This is default text for notification bar